Koko syksyn kohokohta oli käsillä, nimittäin reissu Junkkariin. Junkkari on todella valtava koiratapahtuma, missä testataan alle 2v mannermaisia kanakoiria metsästyksellisesti maastopäivänä ja pidetään roduille rakennekatselmukset. Rakennekatselmus on pidennetty näyttelykehä, jossa koirien rakenne käydään erittäin tarkasti läpi. Haluaisinkin heti alkuun kiittää tuomareita ja järjestäjiä tällaisen tapahtuman järjestämisestä. Ei muutes tapahdu ihan parilla puhelinsoitolla. Maastojakin taisi olla parikymmentä?!
Sitten matkaan!
Reissuun lähdettiin tiistaina Muhokselta ja otettiin pieni alkuharjoitus Maaselän Fasaanin kaupallisella riistamaalla Kiuruvedellä. Kiitos Karille mahdollisuudesta. Tarkoituksena oli hakea tilanteita nuorille koirille, mutta yrityksestä huolimatta mitään käyttökelpoista ei oikein saatu aikaan. Yksi komea peräänmeno <3 Oma pentuni Hilma oli remmissä lähes koko päivän, koska joku/jokin repi koiran mahan auki vereslihalle pellolla muutama päivä takaperin, eikä juoksusta kivun takia tullut mitään. Hilman osallistuminen oli todella epävarmaa vielä tässä vaiheessa. Toki koirat pääsivät treenaamaan hakua, mikä onkin tässä iässä yksi avaintekijöistä, milloin haku alkaa suuntautua riistalle. Äitimuorilla oli myös kisapaikka arvostettuun Eskon puumerkkiin, joka on kansainvälinen voittajaluokan kilpailu junkkariviikolla, joten sekin pääsi onnellisena reissuun.
Matkamme tukikohtana oli hyvän ystäväni mökki Ylihärmässä. Kiitos Satu jälleen majoituksesta! Sauna ja palju lämpesi. Kanakoirajuttuja riitti pitkään yömyöhään. Kiitos myös Ylihärmän metsästysseura ja Joni Pirhonen mahdollisuudesta käyttää alueitanne treenaamiseen. Porukkaa saapui paikalle ripotellen kukin omien mahdollisuuksien mukaan. Lopullinen osallistujamäärä oli 4 koiraa joka oli aivan huippumäärä! Treenejä ehdittiin pitämään kaikille. Toisille enämpi ja myöhemminkin saapuneet kerkesivät pienet tunnustelut ottaa isoon lakiaan.
Perjantai – Eskon puumerkki
Tosiaan äiti Pihkalla oli osallistumispaikka perjantain kisaan ja se meni tosi hienosti. Voitto kotiin tuloksella VOI2 78p. Ykköseenkin olit hyvät mahdollisuudet, mutta viimeisen erän fasaanikana oli meitä ovelampi. Muuten meno oli oikeinkin mallikasta. Ei muuta, ku uutta matoa sinne kuuluisaan koukkuun. Kyllä niitä kirkkaimpiakin vielä tulee.
Lauantai ja Junkkarin rakennekatselmus
Avajaispuheiden jälkeen meillä oli vuorossa rakennekatselmus. Se muuten sitten ei ole kiireisen hommaa odotella. Muistutuksena itselle seuraavan kerran retkituoli ja eväät mukaan. Saatiin kehuja tasaisuudesta, luonteesta ja karvanlaadusta. Vikojakin ne löysi ku syynäsivät, mutta näitä ei turhan vakavasti kannata ottaa. Rakennekatselmus ei vaikuta kuin Junkkariin. Toki se antaa arvokasta dataa jalostuksen näkökulmasta.
Rakennekatselmuksen tulokset:
Kotijängän Carillo ERI
Kotijängän Old Fashioned EH
Kotijängän Spiritus Fortin HYL (1cm liian matala)
Kotijängän Whiskey Sour EH
(*HYL ei saa osallistua finaalipäivään, vaikka olisivat maastopäivästä NUO1 saavuttaneet. Muuten se ei vaikuta jatkoharrastamiseen)
Välissä taas saunaa ja paljua sopivissa määrin….
Sunnuntai ja maastopäivä
Maastopäivänä olimme kaikki eri ryhmissä. Whatsappi kävi kuitenkin kuumana koko päivän, että saatiin liveinfoa kaikille miten menee. Aamupalalla oli havaittavissa selkeästi pientä jännitystä ja jännittäähän se, varsinkin jos kyseessä on ensimmäinen kerta kokeissa. Junkkari on hienosti rakennettu niin, että sinne on ensikertalaisen helppo tulla ja meidän kasvattajien pitää huolehtia siitä, että kynnystä lasketaan entisestään. ”Tavoitteellisesti, muttei liian tosissaan”.
Hilma huiteli ohjauksessani vähän siellä ja täällä….ja tuolla 😀 Toki sillä oli erityisvapauksia, koska vatsanalus saatiin kuntoon kunnolla vasta torstain korvilla. Hienosti se kaikesta huolimatta suoritti oikein mallikkaan riistatyön ja kylmänlinnun noudon 4p arvoisesti. Vallaton haku ja pari tyhjää seisontaa etenemisineen veivät ykkösen tällä kertaa. Joka tapauksessa kokonaisuutena yksi ikimuistettavimpia tuloksiani. Oli siinä niin monta mutkaa matkassa! NUO2. Hyvä HIIRI!
Sitten pamahti whatsappiin viestä Jounilta, että Kamulla täydellinen riistatyö ja hyvää hakua ensimmäiseen ja toiseen erään. Vähän siinä kasvattajalla jo sykekin alkoi pamppailla. Tulee nykyjää jännitettyä enämpi kasvattien otteita kun omia. Kylmänlinnunnouto oli myös sujunut hyvin – ei samperi! Kolmannessa erässä pitkän luovin päätteeksi oli kuitenkin sattunut törmäys ja tullut liikaa miinuspisteitä tapahtuman aikana, joten kirkkaimmille sijoituksille ei enää ollut asiaa. Tuloksena NUO2 (Kamu ehti treenata pellolla aika tarkalleen 16min ennen koetta, joten treenimäärään nähden melkoinen suoritus!)
Kotijängän Old Fashioned (Ruuti) ja Kotijängän Spiritus Fortis (Jemma) jäivät tällä kertaa tuloksetta, mutta nythän tämä homma vasta starttaa. Nuorelta koiralta ei voi (eikä saa) odottaa täydellisiä päiviä kerrasta toiseen. Liika pettymys vain vie mielekkyyden koko hommasta ja koirakaan ei siinä mene eteenpäin. Treeniä lisää ja onnenpotku jatkoon!
Pikkusen vielä siinä sitten saunottiin….
Maanantaina kotiin ajellessa olin kyllä yhtä hymyä. Haaveilin muutama vuosi sitten yhteisöllisestä bretonikennelistä ja nyt oltiin porukalla Junkkarissa. Eikä takuulla ollut viimeinen yhteinen reissu! Kiitos kaikille osallistuneille. Teitte tästä reissusta erityisen. Niin ja tulipahan matkalla viestä, että Lapinlunas Francis oli jälleen saanut NUO1 peltokokeesta. HUH HUH! Melkoista yhdistelmää siis mahdollisesti tulossa keväälle. Nyt vaatteiden pesu ja kohti tunturia <3
